Under better circumstances, I consider that Meyer is misjudging the role of design. Design is much more important than just functionality. It has other values such as beauty and aesthetics, which shouldn’t be abandoned.

So far the 21^st century, could be described as the era of sustainable design. I think that the ideals of sustainable design today are quite similar to the thoughts of Walter Gropius and Bauhaus “Art and Technology: A New Unity” (Raizman, 2004), I see no reason why good design couldn’t be both.

Summarising my view in the valuation of design, I set my framework against Meyer’s “function x economy”. I consider that the value of design is a product of utility and beauty (Figure 1). As presented below, the value of design can be illustrated as an area, which these two dimensions form. As an essential aspect, it should be noted that the value of design isn’t just its economic or market value. The value of design is the sum of its re-saleable and intrinsic value.

–

Raizman, D. S. (2004). History of modern design. Prentice Hall.

Small pictures of Figure 1:

Flaminio Bertoni (1948). Citroen 2 CV. Retrieved 22/09/2011 from http://grumlt.citrina.lt/Sahara/1959_Citroen_2CV_Sahara.jpg

Philippe Starck (1990). Juicy Salif for Alessi. Retrieved 22/09/2011 from http://www.alessi.com/en/images/display/filename/%7Cimages%7Ccontent%7Cproducts%7C110-17924_1.jpg/x/310/y/316.png

Harri Koskinen (1996). Block lamp. Retrieved 22/09/2011 from http://houm.fi/tuotekuvat/220x/blocklamp_redcord.jpg

Donatello (circa 1440s). The bronze statue of David. Retrieved 22/09/2011 from http://www.dl.ket.org/humanities/resources/images/3davesdonatello.jpg

Priorisointi onkin osoittautunut varsin haastavaksi tasapainotteluksi: Lähtökohtana nykyopiskelijoiden ja -yhdistysten kokema palvelutaso ei saa heiketä. Toisaalta AYY:lle tulee luoda kestävä pohja tuleville vuosikymmenille. Alkuvaiheessa suurin epäsuhta on näiden tavoitteiden kohtaaminen: Parhaiden käytäntöjen luominen ei onnistu hetkessä. Vastaavasti ylioppilaskunnan toiminnan pyörittäminen totutussa laajuudessaan kolmella kampuksella yhden kampuksen resurssein on mahdoton tehtävä ja avainasemaksi muodostuu se millaisen yhteistyömallin AYY luo erityisesti tieteenalajärjestöjen, kiltojen ja osakunnan sekä kaikkien sen piirissä toimivien yhdistysten kanssa.

Kiireen keskellä valoa tulevaisuuteen näytti AYY:n tulevaisuusseminaari, jossa hallitus ja sihteeristö keskittyivät tunnistamaan ylioppilaskuntaan vaikuttavia tekijöitä ja trendejä sekä pohtimaan AYY:n tulevaisuutta niiden pohjalta (tästä lisää Aten postauksessa). Yksi asia ainakin on varma – AYY:n tulevaisuuden tavoitteita ei tulla asettamaan liian alas. Alla päivän villihkön loppuvisoinnin tulos.

Maailman parhaaksi ylioppilaskunnaksi on kuitenkin tätä kirjoittaessa vielä pitkä matka – 341 päivää kuroa ero umpeen.

Markus Koljosen alustus

Mikko Ikolan alustus

“Matkalla tuntemattomaan tarvitaan värejä, tarvitaan monipuolisuutta – tarvitaan meitä kaikkia. Tarvitaan hallitus johon aaltolaiset voivat luottaa. Tarvitaan kauaskatseisuutta, kykyä katsoa vuotta pidemmälle horisonttiin.

Rakennetaan yhdessä ylioppilaskunnallemme kestävä pohja.”

Eilisen hallituspaneelin jälkeen olin todella vaikuttunut: Tähän mennessä 17 toinen toistaan erilaisempaa ja fiksua ehdokasta takavat sen, että Aallon ensimmäisestä hallituksesta tulee jotain uniikkia. Taikin opiskelijoiden värejä hallitukseen kaivataan yhä ja hakukampanja on käynnissä. Toivottavasti tämä onnistuu, mutta mikäli ei niin sitäkin tärkeämmäksi tulee jatkuva vuoropuhelu TOKYOn kanssa ensi vuonna.

Hallituksen lisäksi vapaaehtoishaku on alkamaisillaan ja mielenkiintoisia tehtäviä on tarjolla opintoasioista liikuntaan ja Aalto-yhteisöstä hyvinvointiin.

AYY ei synny – se tehdään.

muodostajapaneeli

Viikonlopun aikana moni toivoi taltioinnin ulkopuolelta paneelin avausesitystä ja flyeria myös sähköisessä muodossa. Nämä seuraavassa.

flyeri

Tätä kirjoittaessani on vielä viikon päivät siihen, että edustajisto valitsee puheenjohtajansa ja ylioppilaskunnan ensimmäiselle hallitukselle muodostajan. Ensimmäiset tapaamiset ryhmien kanssa ovat takanapain ja keskusteluiden skaala on yllättänyt monipuolisuudessaan positiivisesti: ylioppilaskunnan sektoreista elämän synkimpiin hetkiin ja puheenjohtajakokemuksista ekologisuuteen.

Tällaisia lisää

Avoimuus, jäsenlähtöisyys, luottamus

Avoimuuden tulee olla ylioppilaskuntamme kaiken toiminnan lähtökohta. Pienen joukon tehdessä päätöksiä edustajistossa ja hallituksessa, meidän tulee huomioida jäsenistömme merkitys kaikessa toiminnassamme. Avainkysymyksenä yhteisen tulevaisuuden kannalta näen juuri sen miten saamme jäsenistön keskustelurinkiin mukaan. Molemminsuuntainen sähköinen viestintä on saatava kuntoon, mutta yksistään se ei riitä, vaan keskustoimistolta ja toimipisteiltä tulee uteliaana lähteä sinne missä jäsenistö liikkuu ja keskustelee.

Osaltani haluaisin luoda AYY:n toimintakulttuuriin luottamusta: Edustajisto voisi luottaa monipuoliseen hallitukseen ja keskittyä päätehtäväänsä suurien viivojen vetämiseen. Vasta näiden toteutumisen kautta voi syntyä se eteenpäin suuntaava positiivinen henki, jonka pohjalta uskallamme keskustella siitä mitä AYY:n tulevaisuudelta haluamme?

Monipuolinen ja kuunteleva hallitus

Mielestäni hyvä hallitus rakentuu samoista aineksista kuin Aalto-yliopiston ylioppilaskuntakin: Monipuolisuuden voimasta. Jokaisen hallituksen jäsenen ei tarvitse olla renessanssi-nero, hallituksen kokonaisuutena sen sijaan täytyy. Jokainen jäsen tuo hallitukseen oman erityisyytensä. Vahvat mielipiteet eivät olisi este hallitusehdotukseeni valitsemiseksi – kuuntelukyvyn puute tai sen laiminlyönti taas olisivat.

Tulevan vuoden kannalta keskeisimmiksi tehtävikseni näkisin hallituksen valinnan sekä sen toimintaedellytysten luomisen. Alkuvuodesta haluaisin toimia veturina, joka innostaa ja valmentaa hallituksen liikkeelle. Kuitenkin hyvin pian on syytä päästää sektorit lentoon ja ottaa rooli peräsimenä, joka tarvittaessa silottelee jyrkimpiä korjausliikkeitä ja katsoo, että kokonaisuus menee oikeaan suuntaan.

Palvelut lähellä, keskustoimisto käyntiin

Perusasiat ja –palvelut tulee jatkossakin tarjota siellä missä Aallon opiskelijat liikkuvat. Näen merkittävänä mahdollisuutena aaltolaisia hyödyttävien palveluiden kokoamisen yhteiseen palvelukarttaan: AYY:n nettisivuille koottu palvelukartta opiskelijakorteista koneinsinöörikillan pakettiautoon ja rintamerkkikoneesta KY-Mpin laskuvarjohyppykurssille olisi opiskelijoillemme arvokas lisä. Koen hyväksi vaihtoehdoksi, että yhdellä hallituksen jäsenellä on kokonaisvastuu kampustoimipisteistä ja palveluista. Samoin ensi vuonna tulee käydä tiivistä keskustelua yliopiston, KY:n ja TOKYOn, kiltojen sekä yhdistysten kanssa siitä, mitä palveluita kenenkin on parasta järjestää. Aalto-yliopistoon tulee vaikuttaa erityisesti pääkaupunkiseudun opiskelijaliikuntaverkoston sekä kansainvälistymisstipendien osalta.

Usealla kampuksella toimimisen lisäksi ensi vuonna suuri haaste on ylioppilaskunnan keskustoimiston käynnistäminen: Uudet toimitilat, suurimmaksi osat uudet ihmiset tarkoittavat sitä, että AYY:n on opeteltava ensi vuonna kävelemään ennen kuin se voi juosta. Käytännössä keskustoimiston on opittava kuka tekee mitä, kenen kanssa, miten, ja missä? Kaaoksen hetkiltä ei täysin voida välttyä, mutta kiviä kengässä vähentää: On tärkeää, että alkuvuonna käytetään paljon aikaa hallituksen ja aatteellisten työntekijöiden koulutukseen ja yhdessäoloon.

Aalto-yliopisto tulee – tehdään siitä hyvä

Kuten ylioppilaskunnan, niin Aalto-yliopistonkin, rakentaminen on vielä pahasti kesken. Aalto-yliopiston muutokseen vaikuttaminen on ylioppilaskunnan edunvalvontapuolen lähivuosien merkittävin tehtävä. Avainasemassa tässä on se, että korkeakoulujen ja koulutusohjelmien hyvät puolet kyetään säilyttämään, mutta samalla avoimesti tunnustamaan hyviä käytäntöjä ja siirtämään niitä koulusta toiseen.

Aalto-yliopisto on todellinen mahdollisuus opiskelijoiden liikkuvuuden kannalta: Ylioppilaskunnan tulee varmistaa, että opiskelijoilla on laajat mahdollisuudet lukea opintokokonaisuuksia eri korkeakouluista. Samoin kampusten väliseen liikkumiseen tulee löytää ratkaisu esimerkiksi Aallon omien sukkulabussien muodossa – 45 minuuttia julkisella liikenteellä kesken opiskelupäivän kampukselta toiselle on yksinkertaisesti liikaa.

Terve kaikki,

Olen Jussi, 25-vuotias tutateekkari Otaniemestä. Viime vuodet olen nauttinut sydämestäni opiskelijatoiminnasta, tällä hetkellä TKY:n hallituksessa päävastuualueenani on Aalto-yliopiston valmistelu. Asiaa kuukausia, päiviä ja öitä pohdiskeltuani olen varma, että haluan ensi vuonna ponnistella Aallon opiskelijoiden parhaaksi.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta syntyy kolmen erilaisen historian, identiteetin ja kulttuurin kohdatessa. Haluan, että ylioppilaskunnassamme on tilaa erilaisuudelle. Haluan, että erilaiset ihmiset voivat kokea ylioppilaskuntamme piirissä itsensä hyväksytyiksi ja olonsa miellyttäväksi. Haluan, että ylioppilaskunta tarjoaa hyvän kodin killoille ja osakunnalle, KY:lle ja TOKYOlle sekä lukuisille yhdistyksille ja kerhoille, TaiKin ”heimoja” unohtamatta. Näistä periaatteista ei voi antaa periksi.

Tulevasta vuodesta tulee ensiaskeliaan ottavalle ylioppilaskunnallemme erittäin haastava. Elämisen oppiminen kolmella pääkampuksella sekä keskustoimiston aloittaminen puhtaalta pöydältä ovat tulevan vuoden tärkeimpiä tehtäviä. Perusasiat, kuten molemminsuuntainen viestintä sekä palvelupisteet kampuksilla tulee olla kunnossa ennen uusia ja aikaa vieviä hankkeita.

Ylioppilaskuntamme valmistelutahti on ollut kiivas, ensi vuonna tarvitsemme myös ilmaa. Haluan osaltani tuoda AYY:hyn avoimuutta, jäsenlähtöisyyttä ja luottamusta, joihin perustuen voimme yhdessä löytää sen millaisen ylioppilaskunnan haluamme?

Puheenjohtajana luotan keskustelun voimaan. Kuuntelen erilaisia näkemyksiä ja muodostan kokonaiskuvan niiden perusteella. Monipuolinen kokemukseni tarjoaa minulle erinomaisen pohjan ymmärtää ja oppia lisää kaikista AYY:n toiminnan osa-alueista. Tahdon muodostaa aaltolaisia kuuntelevan hallituksen, joka rakentuu samoista aineksista kuin ylioppilaskuntammekin: monipuolisuuden voimasta.

Kysymyksiinne vastaan mielelläni kasvotusten tai sähköisesti.

Teidän,
/jussi

Vuotena fuksikapteenina opin enemmän ihmisistä kuin siihenastisen elämäni aikana. Vuotena kiltani puheenjohtajana enemmän kuin koko opiskeluaikanani TKK:lla. Vuotena ylioppilaskunnan hallituksessa yhteiskunnan toiminnan perusteista, ja suurista hankkeista sekä aimo annoksen teekkarien, kylterien ja taiklaisten eroavista ajattelutavoista. Korkeimmalle arvostan kuitenkin yhdessä puuhastelun kautta mukaan tarttuneita ystäviä, joiden kanssa jakaa ilot ja joiden olkapäitä vasten itkeä.

Ei ole pelkoa siitä, että ensi vuodesta AYY:stä ei tulisi opettavainen:) Parin ehdokkaan ilmoittaessa jo kiinnostuksensa ei ole pelkoa siitä, että ensi vuonna tarvitsisi ponnistella yksin.

Mukaan mahtavaan vuoteen tarvitaan kuitenkin monta innostunutta lisää – erityisesti taikista. Pohdiskeltuani olen varma, että haluaisin olla vetämässä sitä porukkaa joka pistää itsensä likoon ensi vuonna Aallon opiskelijoiden parhaaksi, jotta tulevilla aaltolaispolvilla on vähintään yhtä hyvät mahdollisuudet tutustua ja oppia toisiltaan mitä itselläni on ollut.